Kooste 2005: Kevättä kaupungeissa ja korpien kätköissä

– kuinka kevät eteni vuonna 2005

(Nuorten Luonto 2/06, teksti Satu Tihverä)

Kevääntulolle on ominaista vaihtelevuus ja oikullisuus. Niin myös viime keväänä: maaliskuu oli hyvin kylmä, mutta huhtikuussa nautittiin lämpöaallosta – ja takatalvesta. Luonto-Liiton kevätseurantaan saatiin jälleen paljon mielenkiintoisia havaintoja.

Kevätseurannan 2005 erikoisteemana oli kevään merkkien havainnointi kaupunkiympäristössä. Uutta oli myös mahdollisuus lähettää tietoja tekstiviesteillä.

Kylmä maaliskuu suli lämpimään pääsiäiseen

Maaliskuu 2005 oli hyvin kylmä. Kevät pääsi kunnolla käyntiin vasta aivan kuun lopussa, pääsiäisen aikoihin alkaneen lämpimän kauden myötä. Havaintoja laulujoutsenista saatiin odotettuun aikaan maaliskuussa. Niitä nähtiin kuun loppupuolella jo lähes koko Suomessa. Pieni osa laulujoutsenista sinnittelee koko talven Suomessa sulapaikoissa.

Myös peipposia näkee talvehtijoitten joukosta lintulaudalta. Peippojen pääjoukko on kuitenkin muuttajia, jotka saapuivat Etelä-Suomeen maalis-huhtikuussa. Ensimmäiset töyhtöhyypät saapuivat tapansa mukaan jo maaliskuun loppupuolella Etelä- ja Keski-Suomeen peltojen pälvipaikkoja katsastamaan. Maaliskuun lopussa alkoivat lisäksi livertää ensimmäiset kiurut – kevään airuina myös pohjoisessa.

Kottaraisista saatiin totutusti havaintoja maalis-huhtikuun taitteesta – varhaisimpia havaintoja tuli Hämeestä ja Uudeltamaalta jo maaliskuun puolivälistä. Kottarainen on viime vuosikymmeninä vähentynyt rajusti, koska sille luontaiset elinpiirit ovat vähentyneet Suomessa. Kottaraista voi auttaa rakentamalla niille sopivia pesäpönttöjä.

Maaliskuun loppupuolella koloistaan kömpivät myös ensimmäiset talvehtivat kevätseurantalajimme aurinkoon lämmittelemään. Pääsiäisen lämpöaalto houkutteli esiin hankien aikaan ensimmäiset tokkuraiset nokkosperhoset. Kuun lopussa saatiin havaintoja myös sisiliskoista. Ensimmäinen lisko bongattiin 28.3. Turussa, mutta aikaisempia havaintojakin on toki voitu tehdä.

Kekomuurahaiset alkoivat heräillä horroksestaan aurinkokylpyjä ottamaan jo maaliskuun lopussa. Pohjoisessa kekomuurahaisia alkoi liikehtiä pesiensä päällä huhtikuun puolivälin paikkeilla.

Huhtikuussa kevät puhkesi kukkaan

Maaliskuun kylmyys vaihtui pääsiäisen myötä huhtikuun tavanomaista lämpimämpään säähän. Huhtikuu oli harvinaisen lämmin aina 18. päivään saakka, sitten saapui pieni takatalvi. Huhtikuussa oli Etelä-Suomessa poikkeuksellisen kuivaa, mutta pohjoisessa satoi huhtikuussakin.

Huhtikuun alkuviikkoina kevät eteni roimin askelin, ja varhaisten muuttolintujen aluksi harvat tunnustelijajoukot runsastuivat koko Suomessa.  Ensimmäiset havainnot käestä saatiin tänä vuonna Vaasasta jo huhtikuun lopussa – muita ensihavaintoja kukuskelijasta saatiin vasta toukokuun puolelta.

Huhtikuun alussa varhainen kevätseurantakasvi, sinivuokko, aloitti kukintansa. Sinivuokosta saadaan havaintoja aina sen varsinaista levinneisyysaluetta pohjoisemmastakin – kaunis kasvi on löytänyt paikkansa monen kotipihalta kukkapenkistä.

Huhtikuun alussa myös leskenlehtien keltaisia kukkia alkoi ilmestyä Etelä- ja Keski-Suomen maisemiin. Ensimmäinen kukka löytyi tänä vuonna havaintolomakkeiden perusteella jo 20.3. Vesilahdelta. Myös rentukasta, toisesta kevään keltaisesta kukkijasta, saatiin varhaisia havaintoja huhtikuun puolivälin paikkeilta Uudeltamaalta, vaikka yleisimmin sen ensihavainnot ajoittuivat Etelä-Suomessa toukokuun alkupäiviin.

Toukokuu eteni normaalia tahtia

Mustikka kukki keskimäärin tavanomaiseen aikaan vuonna 2005. Ensihavaintoja kukinnoista saatiin Etelä- ja Keski-Suomesta jo toukokuun puolivälistä ja sitäkin ennen, mutta varsinainen kukintakausi ajoittui myöhemmäksi.

Ensimmäiset haarapääskyt bongattiin lomakkeiden perusteella Suomen ilmanalaa kokeilemasta jo 10.4. Runsaammin haarapääskyjä kuitenkin tavattiin Etelä- ja Keski-Suomessa vasta toukokuun puolivälin jälkeen.

Toukokuussa sateli paljon. Pohjois-Suomessa satoi huomattavankin runsaasti. Pohjoisessa paksut lumipeitteet alkoivat sulaa myöhään ja aiheuttivat tulvia. Tulvista kärsittiin erityisesti Ivalo- ja Ounasjokien varsilla.

Kevääntulolle on ominaista vaihtelevuus ja oikullisuus. Lämpimiä jaksoja rikkovat tyypillisesti kylmemmät säät ja takatalvetkin. Viime kevät eteni kokonaisuudessaan suhteellisen normaalia tahtia.

Rantakäärme ja vaskitsa vähissä

Uhanalaisesta rantakäärmeestä ei saatu paljon havaintoja. Havaintoja tuli eteläisiltä rannikkoalueilta yhteensä vain kymmenkunta. Rantakäärmeestä ei saatu yhtään havaintoa sen sisämaan levinneisyysalueilta. Paitsi että rantakäärme on harvinainen, voidaan se sekoittaa joskus kyyhyn.

Vaskitsasta saatiin myös havaintoja kovin vähän. Niitä tuli etelärannikon lisäksi Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta; muuten vähäisten vaskitsahavaintojen joukosta nousi esille Mäntyharju peräti kymmenen havainnon määrällään.

Kaupunkien kevätlajeja

Luontoa ei tarvitse lähteä tarkkailemaan välttämättä kauas asutuksesta. Maaseudulla lähiluonto avautuu jo kotipihalta, mutta luonto on Suomessa lähellä kaupungeissakin. Moni kevätseurantalaji löytyi kaupungin rannoilta, toreilta ja puistoista. Bussia odotellessa voi pysäkin viereltä löytyä leskenlehtiä ja koivuja hiirenkorvilla. Puistojen kukkivissa pensaissa pörrää mantukimalaisia, ja lähipuissa voi kuulla kottaraisen laulua.

Sisilisko talvehtii monesti rakennusten suojissa, ja sitä voi löytää keväisin lämmittelemässä seinustojen vierustoilla. Nokkosperhonen osaa myös hyödyntää rakennusten tuoman suojan. Tervapääsky on tuttu ja sykähdyttävä kesäntulon merkki kaupungin taivaalla. Se pesii korkeilla paikoilla – kaupungissa se on löytänyt itselleen pesäpaikkoja kerrostalojen kattojen rajasta. Tuttuja kaupungissakin viihtyviä lajeja ovat myös västäräkki ja naurulokki.

Viime keväänä kevätseurantalomakkeessa haluttiin nostaa esille myös ihmisten kevättä ja kevään merkkejä kaupungeissa. Kevään tuloa voivat havainnoida kaikki – muutkin kuin sellaiset jotka tunnistavat laajan kirjon lajeja luonnossa. Mukaan saattoi lähteä rennolla otteella ja huumorilla, kevät on kaikilla!

Pieniä etappeja kevään edistymisessä kaupungeissa ovat esimerkiksi kahviloiden terassien aukeaminen tai jäätelökauden alkaminen. Suomalaisten jäätelökausi näytti viime keväänä alkaneen ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa keskimäärin huhtikuun puolivälin paikkeilla. Moni osti kevään ensimmäisen tötterön huhtikuun alussa auringon lämmittäessä jo mukavasti. Skeittareita sen sijaan bongattiin lämmitetyillä kaduilla satunnaisesti pitkin talvea.

Havaintoja Maarianhaminasta Kilpisjärvelle

Kevätseurantaan saatiin vastauksia yhteensä 562, joista 162 oli netti- tai tekstiviestivastauksia. Eniten havaintoja tuli Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Hämeen alueilta, missä asuu eniten väkeä. Koko Suomi saatiin kuitenkin seurannan piiriin, koska muutamia havaintoja tuli myös Ahvenanmaalta ja kaikkein pohjoisimmasta Suomesta.

Havaintoja lähetettiin paljon myös muista kuin lomakkeeseen merkityistä lajeista. Luonto-Liitto sai kuvauksia ja valokuvia kevään etenemisestä eri puolilta Suomea. Lomakkeita palauttivat niin pitkän linjan luonnonharrastajat kuin satunnaisemmatkin tarkkailijat.

Kevätseurantalomakkeita tuli ilahduttavan paljon myös koululuokilta. Saimme esimerkiksi Vesannosta ja Palokasta koululaisilta paljon havaintoja, samoin Iisalmesta. Monella vanhemmalla harrastajalla oli puolestaan usean kymmenen vuoden kevääntulon historia joltain paikkakunnalta tiedossaan.

Kaikki havainnot olivat arvokkaita, suurkiitos osallistujille! Havainnot lähetetään Luonnontieteelliseen keskusmuseoon tutkijoiden käyttöön. Havaintoja voidaan hyödyntää esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimisessa.

Lähteet:

Ilmatieteen laitos
Matias Tolvanen: Kaupunkiluonto, 2002
Juha Kinnunen: Luonto-Liiton kevätseurantaopas, 1999
Birdlife Suomi