Kyy (Vipera berus)

kyy_luontoliitto_kevatseuranta
Kuva: Teemu Saloriutta / Luonnonvalo.net

Kyytä tuskin sekoittaa muihin matelijoihimme kuin poikkeustapauksissa. Nahan pohjaväri on ruskea tai harmaa, ja selässä on tuttu tumma sahalaitakuvio. Osa kyistä on hyvin tummia, jolloin selkäkuvio erottuu heikosti, mutta vaaleiden niskalaikkujen puuttuminen erottaa kyyn rantakäärmeestä. Kyyn katse on pistävä, mikä johtuu silmäterästä. Kyy kasvaa yleensä korkeintaan 50–60 cm mittaiseksi, Suomen ennätys on 94 cm. Urokset heräilevät horroksesta ennen naaraita huhtikuun tienoilla.

Kyitä tapaa lähes koko maassa, yleensä laikuittain joko runsaasti tai harvakseltaan. Käärmeen löytää helpoimmin auringonotosta keväällä. Etelään viettävät kiviset rinteet peltojen, soiden ja metsäaukioiden reunoilla ovat parhaita paikkoja. Kallioille voi säännöllisesti kokoontua useitakin kyitä lämmittelemään. Kyyt liikkuvat yleensä maassa, mutta osaavat kiivetä puihinkin, ja ovat kohtuullisen hyvä uimaan. Kyitä voi tavata lähes kaikkialla Suomessa. Kyy on myrkyllinen, mutta se väistää ihmistä aina, kun se voi. Terveelle aikuiselle kyyn purema ei ole vaarallinen.