Loppukevään kirskuva kiitäjä

Kevät on jo pitkällä, kun ensimmäiset tervapääskyt ennättävät eteläisestä Afrikasta Suomeen. Laji yleistyy Etelä-Suomessakin vasta toukokuun loppua kohden, ja linnut viettävät seurassamme koko kesän. Syysmuutto käynnistyy elokuussa. Tätä kirjoittaessa Kevätseurantaan on saatu lajista reilut 30 havaintoa, mutta se on vasta esimakua.  

Alkujaan metsissä pesinyt tervapääsky on ottanut urbaanin elämäntavan omakseen. Suurin osa Suomenkin tervapääskyistä pesii taajamissa, ja monissa kaupungeissa se on todellinen kesäntuoja. Tervapääskyjen kirskuna on paikoin erottamaton osa kaupungin äänimaisemaa, kiitos tiheiden pesimäkantojen.

Kun äänen kerran oppii, sen ensikuuleminen havahduttaa joka kevät. Vastaavasti jonain alkusyksyisenä päivänä tuntee haikeutta tajutessaan taivaan vaienneen. Onneksi se hetki on vielä kaukana.

Virtaviivainen tervapääsky on todellinen lentotaituri ja hyönteisten kauhu. Uskomattoman kestävänä lentäjänä se viettää lähes koko elämänsä ilmassa, laskeutuen vain pesimään. Tervapääsky ei nimestään huolimatta ole varsinainen pääsky, vaan kuuluu kiitäjien heimoon. Suomen muista pääsky-loppuisista linnuista sen erottaa paitsi äänestä myös tummasta alapuolesta ja selvästi sirppimäisistä siivistä.

Tervapääskyn kannanarviointi on yllättävän hankalaa. Kuten Suomen pesimälintuja kartoittava Lintuatlas kertoo, kannan arvellaan taantuneen viime vuosikymmeninä, mutta arviointilaskennat eivät havaitse läheskään kaikkea. Siksi otimme tervapääskyn teemalajiksi, ja omistamme tälle kauniille kiitäjälle myös tulevan Kevätseuranta-viikonlopun 26.–27.5.

Kaikki havainnot ovat tärkeitä ja tervetulleita, mutta olemme erityisen kiinnostuneet kuulemaan, miten tervapääskyjä näkyy ja kuuluu suurten kaupunkien ulkopuolella. Erämaahavainnoista innostuisimme niin, että kiikaritkin huurtuisivat.

Pohjoisimmassa Suomessa tervapääsky on tulevana viikonloppuna vielä varsin aikainen havainto, mutta tarkimmat havainnoitsijat voivat silti onnistua lisäämään pohjoisia pisteitä kartalle. Kevätseuranta jatkuu joka tapauksessa vielä kesäkuun toiselle viikolle, ja on kiinnostavaa nähdä, miten tervapääsky yleistyy kampanjan loppua kohden.

Asuit sitten Inkoossa tai Inarissa, ota maamme ainoan kiitäjälajin asia omaksesi, retkeile viikonloppuna ja ilmoita havainnot meille Kevätseurantaan!

Teksti ja kuvat: Antti Salovaara

Vaaleaa kurkkulappua lukuun ottamatta tumma alapuoli ja sirppimäiset siivet ovat tervapääskyn tuntomerkkejä.
P.S. Linnunpoikasiin ei yleensä ole syytä koskea, mutta tervapääskyn poikanen on poikkeus: aikuisen tervapääskyn tapaan se ei maahan jouduttuaan pääse itse ilmaan, joten ihmisen apu voi pelastaa sen hengen. Ohjeet tervapääskyn poikasen heittämiseen (!) ja muiden linnunpoikasten käsittelyyn löydät tästä hellyttävästä BirdLifen kuvasta. Avuntarve koskee myös maasta löytynyttä aikuista tervapääskyä.