Kevätseuranta opetukseen

Kevätseuranta opetuksessa

Tältä sivulta löydät lasten kevätkortin, joka sopii  esi- ja alkuopetuksen kevätretkillä käytettäväksi.

Sivulta löydät myös tuttujen kevätlajien esittelyt, jotka soveltuvat lapsiryhmien lisäksi kevään tarkkailuun erityisryhmien kanssa.  Kevään tuloa tarkkaillaan seuraamalla 13 helpon ja tutun lajin saapumista eri puolille Suomea.

 


Tulosta lasten kevätkortti!

Kevätkortin voit  tulostaa  tai tilata Luonto-Liiton toimistolta (painettu materiaali on loppu keväältä 2018) . Jos tietokoneesi ei osaa avata tulostettavaa kevätkorttia, asenna siihen ilmainen Acrobat Reader-ohjelma.

Milloin sisilisko nousee kantojen ja puupökkelöiden alta? Milloin siili heittelee märät lehdet talvipesänsä katolta? Kuuletko jo sammakon kurnutusta? Pian nokkosperhonen ahmii kevätnälkäänsä mettä pajunkissoista ja leskenlehdistä. Kevät on täällä ennen kuin huomaatkaan!

Kevätretkelle voit lähteä yksin, kaksin, luontokerhosi, etsivätoimistosi tai luokkasi kanssa. Kevätretki voi olla pieni kierros kotipihalla tai pidempi eväsretki lähimetsään tai rannalle. Ota kevätkortti mukaasi, ja merkitse sille havaintosi allaolevista lajeista.



Helpot Kevätseurannan lajit

leskenlehti3

1. Leskenlehti: Auringonkeltainen leskenlehti kukkii varhain keväällä pelloilla ja tien vieruksilla. Lehdet se kasvattaa vasta kesällä. Leskenlehden kukka on oikeasti kukinto: vieri vieressä kasvaa monta pientä kukkaa. Montako kukkaa laskit?

koivu3

2. Koivu: Koivu vihertää loppukeväästä. Vain ohut vahainen suojalehti on piilottanut pienet hiirenkorvat talven pakkasilta. Koivua syömällä moni eläin on selvinnyt talven yli. Jänis ja myyrä ovat nakertaneet sen kuorta. Teeri on napsinut sen silmuja. Näetkö sinä koivun lähellä eläimen, joka voisi syödä koivua? Minkä?

                                                                                    rentukka3

3. Rentukka: Ojan varrella kukkivan rentukan tunnistat kirkkaan keltaisista kukista ja tumman vihreistä lehdistä. Rentukka on kerännyt viime kesänä vararavintoa juurakkoonssa ja voi sen avulla ottaa pikalähdön kevääseen. Muut kosteiden paikkojen kasvit kukkivat vasta kesällä. Poimi rentukoita silmilläsi, ota valokuva tai piirrä rentukka vihkoosi. Rentukka on näet myrkyllinen.

 

4. Kekomuurahainen: Kekomuurahaisen löydät kevätpuuhissa metsästä. Työläiset rakentavat jo pesää, kun muurahaiskuningatar ja koiraat lepäilevät vielä keon uumenissa. Tiesitkö, että kekomuurahaisen pesää voi käyttää apuna suunnistuksessa? Keko on usein puun tai kiven eteläpuolella, koska siellä aurinko lämmittää mukavasti.

 

5. Leppäkerttu: Leppäkertun ensimmäinen kesä kuluu kirvoja syöden. Vasta seuraavana kesänä se lisääntyy. Leppis on ihmisen kannalta hyödyllinen, sillä kirvat ovat monen puutarhan vitsauksena. Montako täplää löydät leppäkertun siivistä? Pisteiden lukumäärän mukaan on nimetty eri leppäkerttulajeja. Jos pisteitä on seitsemän, olet löytänyt seitsenpistepirkon.

6. Nokkosperhonen: Nokkosperhonen on kevään ensimmäinen perhonen. Se on talvehtinut vintillä tai rakennuksen suojassa. Kevätnälkäänsä se etsii mettä pajunkissoista ja leskenlehdistä. Jos perhonen päästää sinut lähelleen, olet onnekas tai perhonen on vielä kohmeinen.

 7. Sisilisko: Sisilisko on maailman pohjoisin matelija. Se on vaihtolämpöinen ja tarvitsee auringon lämpöä päästäkseen hyönteisjahtiin. Siksi sen voi nähdä kivellä paistattelemassa. Hädässä ja hämäyksen vuoksi sisilisko voi pudottaa häntänsä. Varo siis säikyttämästä sitä

8. Sammakko:  Sammakko on talvehtinut ojan tai lammen pohjamudassa. Kun jäät ovat sulaneet se kömpii esiin: on aika kokoontua kutemaan. Sammakon kutupaikat ovat vuodesta toiseen samat. Kuuntele huhti- toukokuun iltoina kurnutusta kosteikkojen ja lammikoiden lähistöllä. Kuulitko sammakon kurnutusta? Näitkö sammakon kutua? Muista: Sammakko on rauhoitettu eläin, joten sen kutuun ei saa koskea.

 9. Varis: on viettänyt talven Etelä-Ruotsissa tai Tanskassa. Osa variksista pysyy Suomessa koko talven. Muuttovariksia ei voi erottaa meillä viipyvistä, ellei näe niiden saapuvan suoraan mereltä. Osaatko erottaa variksen ja harakan toisistaan? Kummalla on harmaa selkä ja vatsa?

 

toyhtohyyppa

10. Töyhtöhyyppä: Töyhtöhyypällä on nimensä mukaisesti näkyvä töyhtö päälaella. Tämä mustavalkoinen pulun kokoinen lintu voi saapua ensimmäiselle tiedustelulennolle Suomeen jo varhain keväällä. Jos kevät ei ole vielä ihan valmis, se voi kääntyä kannoillaan ja tulla takaisin vasta pälvien ilmaannuttua pelloille ja rannoille. Töyhtöhyyppä lentää pyöreäpäisillä siivillään nykivästi mutta hyvin taitavasti. Osaatko piirtää töyhtöhyypän lentoreitin?

 

västäräkki-1
11. Västäräkki:
Pitkäpyrstöinen västäräkki on viettänyt talvea Välimerellä. Hyönteissyöjän ei kannata ilmestyä maisemiin, ennen kuin horroksesta heränneet hyönteiset ovat lennossa. Näet västäräkin pyrähtelemässä rannan lähellä tai aukealla paikalla.
Kun västis on paikalla on kesäkin kohta!

 12. Siili : Siili on viettänyt talven horroksessa talvipesässään. Nyt sillä on kiire etsiä kumppani. Poikaset on laitettava alulle ja kasvatettava syksyyn mennessä niin pulskiksi, että ne selviävät talvihorroksesta. Siili on yöeläin ja lähtee liikkeelle iltahämärän aikaan.
Miten sinä voisit auttaa siiliä? Keksisitkö autoilijoille liikennemerkin, jolla varoitat horroksesta heränneistä siileistä?

    

13. Mustikka on havumetsien yleinen kasvi. Mustikalla on punertavat kellomaiset kukat, jotka kesän mittaan muuttuvat sinisiksi makeiksi marjoiksi. Talvella mustikan varvut ovat tarpeellista syötävää jäniksille, hirville ja myyrille. Touko-kesäkuussa mustikan kukat houkuttelevat kimalaisia ja muita pölyttäjähyönteisiä mesiaterialle. Minkä hyönteisen sinä havaitset mustikan kukassa?

 

 

Sivun lajipiirrokset: Milja Laine

3 kommenttia artikkeliin ”Kevätseuranta opetukseen

Kommentointi on suljettu.