Kaupungit tarkoittavat monelle kauppakatuja, liikennettä ja ihmispaljoutta. Luonto taas mielletään jonain mikä on kaukana rakennuksista ja ihmisistä. Vaikka kaupungeissa tuskin pääset ihastelemaan suopursua tai sirppikääpää, ei luontoa tarvitse lähteä etsimään kovinkaan kaukaa. Se on kaikkialla, vaikka emme sitä heti huomaisikaan. Jos tarkkaan katsoo ympärilleen voi torin reunalla ja katujen kulmilla nähdä luontoa: kivetyksen raoista kurkistelevat voikukan lehdet sekä ikkunanlasissa päristelevä kärpänen ovat nekin osa luontoa. Monet lajit ovatkin sopeutuneet varsin hyvin kaupunkiympäristöihin ja alkaneet runsastua niissä. Vaikka kaupungistuminen supistaa lajien elintiloja ja pirstoo niitä pienemmiksi laikuiksi, voidaan oikeanlaisella kaupunkisuunnittelulla vaikuttaa kaupunkiluonnon menestymiseen. Panostamalla viheralueiden määrään, jättämällä ”hallitusti hoitamattomia” viheralueita sekä luomalla niiden välille verkostoja, voidaan luoda monipuolisia elinympäristöjä myös kaupunkeihin. Kaupunkiluonto merkitsee paljon niin ihmisille kuin muille eliöille.
Monille kaupunkilaisille luonto voi tuntua etäiseltä. Omaa toimintaa on vaikeaa yhdistää esimerkiksi globaaleihin ympäristöongelmiin, sillä niiden vaikutuksia harvemmin näkee suoraan katukuvassa. Kaupunkilaisten vaikutus ympäristöön on merkittävä, sillä yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Syömämme ruoka, kuluttamamme energia tai käyttämämme kemikaalit vaikuttavat kaikki ennemmin tai myöhemmin ympäristöön. Meidän on siis muistettava, että olemme kaikki vuorovaikutuksissa kaukaistenkin paikkojen kanssa merien, ilman sekä maaperän kautta. Ottamalla sen omassa elämässämme huomioon, voimme taata puhtaan luonnon jokaiselle. Luonto kuuluu kaikille!
Kevätseurannan urbaani teema innostaa erityisesti kaupunkilaisia seuraamaan kevään tuloa. Tarkkailemalla myös ihmisperäisiä kevään merkkejä avaamme silmämme vähitellen myös laajempaan ympäristön tarkasteluun. Luonnon havainnointi onkin tie luonnon arvostamiseen ja hyvään kohteluun!
Teksti ja kuva: Auli Elolahti