Vastuullista veneilyä

Veneily tuottaa elämyksiä etenkin kauniina kesäpäivänä, mutta vaatii myös vastuullisuutta ympäristöstä.

Kevätseurannan tämän vuoden teemaan kuuluu vesistölajien lisäksi myös ihmisen keväinen toiminta: veneiden vesillelasku. Havaintoja on tätä kirjoitettaessa ilmaantunut jo muutamia Etelä-Suomeen painottuen. Pohjoisin venehavainto sijoittuu Vaasaan asti. Pian yhä useampi veneilynnälkäinen ihminen nähdään jälleen suuntaamassa vesille!

Veneily tuottaakin monelle unohtumattomia elämyksiä ja irrottautumista arjesta. Veden äärellä vapauden tunne on omaa luokkaansa. Veneillessä on kuitenkin tärkeää huomioida jatkuvasti myös ympäristö. Veneilyn ympäristövaikutukset eivät ole kovin laaja-alaisia, mutta paikallisesti ne voivat kerääntyä suuriksi etenkin vilkkailla venepaikoilla ja –väylillä. Myös ajallisesti veneily painottuu rajalliseen ajanjaksoon Suomessa.

Lintujen pesintä on vauhdissa huhtikuun ja heinäkuun välisellä ajanjaksolla. Tällöin on tärkeää turvata lintujen lisääntyminen ja antaa täysi pesimärauha. Varsinkaan avoimet lintuluodot eivät sovi rantautumiseen. Niille kerääntyy usein runsas vesilinnusto, johon kuuluvat muun muassa erilaiset lokit. Kevätseurannan lajinakin esiintyvä naurulokki on arvioitu uhanalaisluokituksessa valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi. Selkälokilla menee vielä huonommin: se kuuluu jo erittäin uhanalaisiin lajeihin.

Varsinkin moottoriveneellä kulkiessaan kannattaa tarkkailla, ettei reitti kulje lintuparven läpi. Tällöin vaarana on poikasten joutuminen eroon vanhemmistaan ja tämä tarkoittaa pedoille oivaa mahdollisuutta saada perheen pienimmät suuhunsa. Häiriötä aistiessaan lintuemo saattaa nimittäin hylätä helpostikin poikasensa. Riittävän etäisyyden pito eläimiin sekä melun ja aallokon välttäminen herkkien elinympäristöjen läheisyydessä kuuluvatkin avainasioihin, kun halutaan säilyttää luonnonrauha veden äärellä.

Kun sopiva rantautumiskohde löytyy, luonnon turvaamiseksi köysien kiinnitys oksiin kannattaa tehdä varovasti, välttää mahdollisuuksien mukaan ankkurin käyttöä sekä kävellä valmiita polkuja, mikäli rantautumispaikassa sellaisia nähdään.

Lisäksi kaikille luonnonystäville lienee selvää, että luonnosta tuodaan pois kaikki mitä sinne viedään. Kaikilla tämä kullanarvoinen sääntö ei välttämättä pysy päällimmäisenä mielessä, joten rantoja on hyvä tarkkailla ja napata pois sieltä havaitut roskat.

Sorsat kauhovat nokallaan usein ahkerasti  vedenpintaa ravintoa etsiessään, jolloin roskat voivat erityisesti takertua niiden ympärille. Kuvan sinisorsalla näyttää onneksi olevan kaikki kunnossa.

Erityisesti hylätyt kalastustarvikkeet, kuten siimat, uistimet ja verkot, voivat aiheuttaa suurta haittaa vesiluonnolle ja etenkin vesilinnuille. Eläimet saattavat sotkeutua jätteeseen tai niellä sitä luullen ravinnoksi. Jätteet voivat kietoutua etenkin linnun nokan, jalkojen tai kaulan ympärille, aiheuttaen vakavia vammoja tai kuoleman. Elämä voi loppua esimerkiksi tukehtumiseen, hukkumiseen tai nääntymiseen ja jätteet pystyvät myös nirhaamaan eläinten ruumiinosia vahingollisesti. Eläin pystyy harvoin selviytymään omin nokkineen roskiin liittyvistä henkeä uhkaavista tilanteista, joten tällaista nähdessään ihmisen kannattaa rientää apuun.

Pidetään yhdessä huoli siitä, että veden eliöt eivät joutuisi ihmisen käyttäytymisen takia ongelmiin. Ilmoita havaintosi vesille lasketuista veneistä osoitteeseen www.kevatseuranta.fi. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan venekevään suuntaviivoja!

Teksti ja kuvat: Vilja Tupola